Uusimmassa Yhteishyvä -lehdessä (marraskuu 2013) oli mielenkiintoinen juttu:

"Mieti ennen kuin roskaat"

Itsehän en roskaa, en edes sylje ulos (mikä muuten on todella iljettävä tapa, hei nykynuoriso), mutta tuntuu että kaikki muut roskaavat sitäkin enemmän... Meidänkin pihalta löytyy jatkuvasti muovipulloja, tölkkejä, karkki- ja purkkapusseja, muovikorkkeja, huulipuikon hylsyjä, kääreitä ja ties mitä.
Tiedän, että mies joskus yövuorossa heittää auton ikkunasta ulos omenankaran tai banaaninkuoren. Muuten hän ei roskaa.

Siteeraan tähän suoraan lehden artikkelia:
"Mitä roskalle tapahtuu luonnossa?
Maatuminen tai hajoaminen riippu roskan koon ja materiaalin lisäksi maastosta, valosta ja kosteudesta. Kostealla nurmikolla hajottajaeliöt, bakteerit ja sienet pilkkovat esimerkiksi omenankaran nopeasti. Kuivalla asfaltilla eloperäinenkin jäte säilyy pitkään.
Muoviroska ei maadu, mutta auringonvalo haurastuttaa sitä. Haurastunut muovi pilkkoutuu satojen vuosien kuluessa pieniksi siruiksi ja muuttuu tunnistamattomaksi. Metalli hajoaa mekaanisesti tuulen, happamien sateiden ja kylmän ilman vaikutuksesta. Tähän rapautumiseen menee satoja tai peräti tuhansia vuosia. Lasi säilyy luonnossa ikuisesti.
Mitä roskaaminen tekee luonnolle?
Jätteet voivat pilata maaperää ja saastuttaa kasveja. Roskaaminen rumentaa ympäristöä ja madaltaa kynnystä roskata lisää. Pienet eläimet saattavat syödä roskia tai astua lasinsirpaleisiin. Vaikka roskat lopulta hajoaisivat luonnossa, niiden sisältämät alkuaineet eivät häviä mihinkään. Alkuaineet jatkavat matkaansa ravintoketjussa. Näin esimerkiksi tupakantumpin myrkyllinen raskasmetalli kadmium voi tumpin hajottua kulkeutua veteen, siirtyä kaloihin ja lopulta ihmiseen. Ympäristön roskaaminen on jätelaissa kielletty.
Miksi roskien kierrättäminen kannattaa?
Luonto kiittää, kun biojäte erotellaan sekajätteestä: kaatopaikalle päätyessään biojäte muodostaa ilmastonmuutosta kiihdyttävää kasvihuonekaasua. Kierrätyksessä arvokkaat raaka-aineet saadaan talteen. Paperin kierrättäminen säästää puuta, maitopurkeista syntyy hylsykartonkia ja lasista saadaan lasivillaa ja uusia lasipurkkeja.
Myös rahaa säästyy. Jätteiden lajitteleminen vähentää sekajätteen määrää, jolloin kaatopaikkamaksu ja kaatopaikkojen kuormitus pienenevät."

Jutussa oli myös kerrottu miten kauan tiettyjen tavaroiden ja ruokien maatuminen kestää:

Muovipussi 20-100 vuotta

Villalapanen 5-20 vuotta

Alumiinitölkki 200-1000 vuotta

Purukumi 20-25 vuotta

Sanomalehti 1-3 vuotta

Paristot 200-1000 vuotta

Pahvilaatikko 10-50 vuotta

Pahvimuki 1-5 vuotta

Lasipullo

Miljoona vuotta

Metallitölkki 200-500 vuotta

Maitopurkki 1-5 vuotta

Omenankara 2kk-1 vuosi

Muovipullo 500-1000 vuotta

Puuvillainen t-paita 10-100 vuotta

Banaaninkuori 1-3 vuotta

Koirankakka 1-6 kuukautta

Puutuoli 100-200 vuotta

Tupakantumppi 10-15 vuotta

Muovilelu 500-1000 vuotta

Nahkavyö 50 vuotta

Paperinen nenäliina 1-2 vuotta

                                                                                                                     Kuvat Googletettu.

Pistää miettimään, eikö?

Ja pakko on nyt tähän sanoa, että hei haloo ihmiset sen jokakeväisen koirankakkavalituksen kanssa!! Sehän se häviää nopeiten näistä kaikista. Siistin maiseman kannalta tietysti on mukavaa että iso osa koiranomistajista kerää koiransa jätökset pois, mutta muuten saisivat ihmiset olla ihan hys hys tästä asiasta ja opetella olemaan heittämättä kaikenmaailman kamaa luontoon (ja opettaa sama asia jälkikasvulleen).

Kierrätystä nykyään varmasti moni harrastaa, ihan jo melkein luonnostaan. Biojätteet lajitellaan erilleen, samoin monenmoiset purkit ja purnukat. Sanomalehdet ja pahvit. Patteritkin voi viedä kauppaan. Samoin nykyään myös pienelektroniikaakin (ja isompaa, jos vaihtaa uuteen).

Meillä kierrätetään ainakin näissä asioissa. Paremminkin voisi varmasti vielä elää. Meillä myös poltetaan kaikki polttokelpoinen jäte takassa. Ja wc-paperihylsyjä ei todellakaan tungeta wc-pönttöön...

Lisäksi kirppistellään ihan oikeessa elämässä, niin kuin myös mm. FB-kirppareilla jne. Kirppistely on kivaa :)

Samassa Yhteishyvässä oli myös juttu siitä kuinka paljon suomalainen heittää hyvää ruokaa pois. Ihan hirvittäviä määriä!

"Jokainen suomalainen heittää pois keskimäärin 20-30kg alunperin syömäkelpoista ruokaa vuosittain, eli 5% ruoasta."

Jestas! Ja tässä tiedän että meidän talous on kyllä heikoilla. Luvattoman paljon tulee heitettyä ruokaa pois. Siitä pitäisi päästä eroon! 

Kannattaa lukea myös tämä juttu lehdestä, jos sen saa käsiinsä.

Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin. Hyvää alkanutta viikkoa!